Parkinsonin tauti: horrostavan itiön hypoteesi

Berstad Ketil, Berstad Johanna E. R. Parkinson's disease; the hibernating spore hypothesis. Medical Hypotheses. 2017;104:48-53.

Artikkelin kirjoittajat tukevat hypoteesia, jonka mukaan aiheuttava tekijä Parkinsonin taudissa voi olla joko sieni tai bakteeri, jolla on sienen kaltaisia ominaisuuksia. Aktinobakteeri ja sen itiöt voivat toimia "infektoivina tekijöinä". Päivittynyt tutkimus ja Parkinsonin epidemiologia viittaa siihen, että sairaus voi olla ympäristötekijän tai -tekijöiden aikaansaama, mahdollisesti geneettisen alttiuden kera ja että α-synukleiinia (tumassa esiintyvää ainetta) pitäisi todennäköisesti pitää osana kehon omaa puolustusmekanismia. Jotta ympäristötekijä voi selittää kahden osuman / kahden vaiheen teoriaa, ympäristötekijän täytyy todennäköisesti olla ilmavälitteinen ja aika "vankkarakenteinen". Ensimmäisessä vaiheessa osallisena ovat nenän rakenteet, ja osansa on myös suolisto-aivot-akselilla. Ympäristötekijä saapuu kehoon nenän/suun kautta, ja sitten se, tultuaan nielaistuksi, saavuttaa enteerisen hermoston ollen yhä patogeeninen. (Enteerinen hermosto = suoliston hermosto. Enteerinen hermosto sijaitsee suolistossa, joka koostuu hermosoluista ja hermotukisoluista.) (Patogeeninen = tautia aiheuttava).

Samalla tavoin kuin ruuan savustamisessa, jonka tarkoituksena on hävittää mikro-organismeja, tupakan savu voi tehdä elinkelpoisen agentin vaarattomaksi. Niinpä agentti on todennäköisesti "elävä" eikä epäaktiivinen tai heikosti kemiallisessa reaktiossa toimiva agentti.

Tämä viittaa siihen, että α-synukleiini on saattanut levossa olevan elinkelpoisen agentin nenästä ja/tai ruuansulatuskanavasta horrostamaan pikkuaivotumakkeisiin. α-synukleiini kuljettaa agentin retrogradisen aksonaalisen kuljetuksen avulla. (retrogradinen aksonaalinen kuljetus= nopea takaisinkuljetus, vastakkaiseen suuntaan tapahtuva kuljetus, taaksepäin liikkuva kuljetus.)

Aivoissa Parkinson leviää matala-asteisen tulehduksen tavoin ja se, että potilaat saavat oireita myöhemmin elämässä viittaa melko pitkään itämisaikaan. Tärkeää on, että aktinomykeettisuvut voivat muodostaa bakteerinsisäisiä itiöitä, mikä on karaistunein elämänmuoto maapallolla. Kirjoittajat arvelevat, että tietyt itiöt eivät joudu makroautofagian hajottamiksi ja että nämä itiöt uudelleenaktivoituvat ikääntymisen tai geneettisen syyn takia heikentyneen makroautofagian vuoksi. Niinpä horrostavien itiöiden hypoteesi selittää sekä varhain puhkeavan tai myöhään puhkeavan Parkinsonin taudin synnyn. (Autofagia = ohjelmoituneen solukuoleman muoto. Autofagia eli solujen kyky hajottaa ja kierrättää omia soluelimiään ja -rakenteitaan.) (Makroautofagosytoosi hajottaa ja kierrättää pitkäikäisiä ja sakkautuneita proteiinikomplekseja ja vaurioituneita soluelimiä, kuten mitokondrioita.)

Kirjoittajien mielestä uuden saatavilla olevan informaation arviointi on linjassa sen hypoteesin kanssa, että Parkinsonin tauti voi saada alkunsa sieni-itiöistä tai aktinobakteerista. Siten Broxmeyerin 15 vuotta sitten esittämä hypoteesi saa tukea.

Englanninkielinen tiivistelmä:
The authors support the hypothesis that a causative agent in Parkinson's disease (PD) might be either fungus or bacteria with fungus-like properties - Actinobacteria, and that their spores may serve as
'infectious agents'. Updated research and the epidemiology of PD suggest that the disease might be induced by environmental factor(s), possibly with genetic susceptibility, and that α-synuclein probably should be regarded as part of the body's own defense mechanism. To explain the dual-hit theory with stage 1 involvement of the olfactory structures and the 'gut-brain'-axis, the environmental factor is probably airborne and quite 'robust' entering the body via the nose/mouth, then to be swallowed reaching the enteric nervous system with retained pathogenicity. Similar to the essence of smoking food, which is to eradicate microorganisms, a viable agent may be defused by tobacco smoke. Hence, the agent is likely to be a 'living' and not an inert agent. Furthermore, and accordant with the age-dependent incidence of LPD, this implies that a dormant viable agent have been escorted by α-synuclein via retrograde axonal transport from the nose and/or GI tract to hibernate in the associated cerebral nuclei. In the brain, PD spreads like a low-grade infection, and that patients develop symptoms in later life, indicate a relatively long incubation time. Importantly, Actinomyces species may form endospores, the hardiest known form of life on Earth. The authors hypothesize that certain spores may not be subject to degradation by macroautophagy, and that these spores become
reactivated due to the age-dependent or genetic reduced macroautophagic function. Hence, the hibernating spore hypothesis explains both early-onset and late-onset PD. Evaluation of updated available information are all consistent with the hypothesis that PD may be induced by spores from fungi or Actinobacteria and thus supports Broxmeyer's hypothesis put forward 15 years ago.



Tietoa julkaisusta ja kirjoittajista:

Julkaisu Medical Hypotheses on Julkaisufoorumin tasoluokituksessa tasolla 1. 1 = perustaso.

Saatavilla tietokannasta ScienceDirect. Open Access. Julkaisija Elsevier.

Lääkäri Berstad, Ketil. Sidonnaisuudet: Norjalaisen lääkeainekäsikirjan toimitus. Norwegian Drug and Therapeutic Formulary, Oslo, Norja. Suorittanut myös Master of Health Administration tutkinnon.

Suukirurgi Berstad, Johanna E. R. Sidonnaisuudet: Suu ja kasvokirurgian yksikkö, Pää ja niskakirurgian osasto, Pää- niska- ja rekonstruktiivisen kirurgian divisioona, Oslon yliopistosairaala. Unit of Oral and Maxillofacial Surgery, Department of Head and Neck Surgery, Division for Head, Neck and Reconstructive Surgery, Oslo University Hospital, National Hospital, Oslo, Norway

Avainsanat: Actinobacteria, Actinomyces, Alpha-synuclein, Fungi, Gut microbiota, Hyphae, Macroautophagy, Mold, Olfactory, Parkinson’s disease, Ray, fungus, Spores

Aktinobakteerit, aktinomykeetit, alfa-synukleiini, sienet, suolistomikrobisto, hyphae, makroautofagosytoosi, haju, parkinsonin tauti, säteet, sienet, itiöt

Homeille altistuneet kärsivät myös hermosto-oireista

Hometalot voivat aiheuttaa hermovaurioita
Janne Luotola 13.11.2013 

www.tekniikkatalous.fi

Hometalo saattaa iskeä hermoihin
Tiede.fi 13.11.2013
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/hometalo_saattaa_iskea_hermoihin

Banaanikärpäsillä homemyrkyn on havaittu aiheuttavan Parkinsonin taudin kaltaisia oireita, kertoo Tiede. 

Tavallisesti homeet aiheuttavat ihmiselle silmä- ja hengitystieoireita. Jotkut homeille altistuneet ovat kärsineet myös hermosto-oireista, mutta homeiden yhteydestä niihin ei ole ollut tutkimusnäyttöä. 

Nyt Rutgersin yliopiston tutkija Arati Inamdar Yhdysvalloista on havainnut, että haihtuva homemyrkky oktenoli kiusaa hermojen välittäjäaine dopamiinin geenejä. Ainakin banaanikärpäsille aine aiheuttaa Parkinsonin taudin kaltaisia oireita. 

Homeiden erittämä oktenoli iskee banaanikärpäsessä kahteen geeniin, joita tarvitaan dopamiinin normaaliin toimintaan. Myrkytyksen seurauksena hermotoiminta häiriintyy.

Oktenoli voi selittää, miksi vesivahingoista ja homevaurioista kärsivien talojen asukkailla on viimeaikaisissa epidemiologisissa tutkimuksissa havaittu neuropsykologisia ongelmia ja liikuntavaikeuksia. Oktenoli saattaa selittää myös tutkimushavaintoja, joiden mukaan Parkinsonin tauti yleistyisi maaseutuoloissa.

Tekniikka ja talous-lehti viittaa tähän artikkeliin:
Inamdar AA, Hossain MM, Bernstein AI, Miller GW, Richardson JR, Bennett JW. Fungal-derived semiochemical 1-octen-3-ol disrupts dopamine packaging and causes neurodegeneration. PNAS. 2013;110(48):19561-19566.


https://www.eurekalert.org/pub_releases/2013-11/ru-ohf110613.php

Homesienen myrkylliset peptidit sotkevat hermosolujen toimintaa

Kaija Lähteenmaa, Kauppalehti.fi, 2012-10-05

Homehaittojen vaikutus ihmisille on saanut selityksen. Homesienen myrkylliset peptidit tuottavat natriumia ja kaliumia läpäiseviä nanokanavia ja sotkevat hermosolujen toimintaa.

Hermosolut taas säätelevät kaikkien elinten, muun muassa hengityksen ja sydämen, toimintoja.Vaikutusmekanismit selvitti Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteiden tutkimusryhmä.

Koko 2000-luvun on tiedetty, että yleisin löydös hometerveyshaittojen taustalla on Trichoderma homesieni. Sisäilmahomeita pitkään tutkineet Raimo Mikkola, Maria Andersson ja Mirja Salkinoja-Salonen työtovereineen tunnistivat homesienen myrkyllisen aineen joukoksi peptidejä, jotka sisältävät proteiinissa esiintymättömiä aminohappoja.

Trilongiineiksi nimetyt vieraspeptidit pystyvät imeytymään kudoksiin ja soluihin ja tuottamaan kaliumia ja natriumia läpäiseviä nanokanavia. Kanavat voivat oikosulkea hermosolujen omia natrium- ja kaliumkanavia, jotka vastaavat hermosolujen välisestä viestinnästä ja siis kaikkien elinten toiminnoista.

Tutkijoiden mukaan antibiootit eivät auta eikä vieraspeptidejä voi torjua mikrobilääkkeillä. Homesienen aiheuttamia sairauksia voidaan torjua vain korjaamalla ihmisen elinympäristöä, tutkijat toteavat tiedotteen mukaan.

Kauppalehden juttu taas viittaa tähän artikkeliin : 20-Residue and 11-residue peptaibols from the fungus Trichoderma longibrachiatum are synergistic in forming Na + /K + -permeable channels and adverse action towards mammalian cells

Raimo Mikkola
Maria A. Andersson
László Kredics
Pavel A. Grigoriev
Nina Sundell
Mirja S. Salkinoja‐Salonen